mary 2.0 – it begins.. again.

Heippa! Hengitän, siispä olen elossa…ish. Miten aina maalaan ihan hirveitä kauhuskenarioita päähäni joka tapahtumasta? Oli sitten kyse työhaastattelusta, uudesta työpaikasta, koulusta, salille menosta jne jne? Ehkä se on tuo sisällä asuva pessimisti, joka haluaa toivoa parasta, mutta valmistautuu aina pahimpaan. Hence the kauhuskenariot.

No kuitenkin, eilinen ja aamuinen kauhuskenarioni oli about tällainen: Menen sinne salille ihan tööttinä (aikainen herätys), ja sitten siellä vastassa on joku Arskamainen-treeninatsi, joka huutaa mulle naama punaisena ja pakottaa vetää jokaiset masinat läpi ja lyö piiskalla jos teen jotain väärin. Ja sitten naama muuttuukin viininpunaiseksi ja mä joudun tekemään viisimiljardia punnerrusta (Get down and give me a trillion push-ups – NOW! *arska-äänellä*), koska olen niin huono. (Ai miten niin olen katsonut liikaa elokuvia? En ymmärrä?)

Todellisuus: Vastassa oli sellainen ihan normaali kundi, melkeinpä laihanpuoleinen, joka oli todella kiva ja rauhallinen. Ja pisti mut aluksi crosstrainerille 6 minuutiksi ja heitti jotain läppää siinä (vaikka mä kyllä kuolin jo siinä vaiheessa.) Sitten mentiin läpi muutamat laitteet ja se teki mulle ohjelman – pieniä painoja, ei niin montaa toistoa – aika simppeliä. (Lisäät sitten kun huvittaa ja tule vaikka ensi kerralla myös opastettuun salitreeniin, jee jee.) Ja hauskaa. Eli salikammoni hävisi aika reippaasti, mutta veikkaan kuitenkin, että kyllästyn muutaman kerran jälkeen (mä haluan sitten combatiin lyömään varjoja turpiin). Maanantaina uusiksi.

Eli miksi, oi miksi aivoni kehittelevät noita kauhuskenarioita? Ihan turhaa taas vaihteeksi. Mutta vaikka olikin aika chilli sessio tänään, lihakseni itkevät äipän perään ja reidet tärisee aika reippaasti. Olin niin onnellinen, ettei salissa tai rakennuksessa ollut missään portaita, silloin olisi voinut käydä näin:

Mutta nojoo, kai se kuitenkin ihan kivaa oli. Ihanaa aloittaa liikkuminen taas vaihteeksi. Johan tässä on muuten laiskoteltu tarpeeksi. Lisätään tähän vielä, etten ole mikään himoliikkuja. En siis todellakaan. Olen laiska, siis patalaiska ja vähän samaa sorttia, kun Nelliina. Mutta (there’s always a but..) liikunnasta tulee hyvä fiilis, niskakivut ja migreeni vähenee, ja voi hyvällä omatunnolla syödä normaalisti ja jopa herkutella välillä (paras pointti!)

Miten te ajattelette liikunnasta? Vihaatteko, rakastatteko? Liikutteko vaan vähän, vai voittaako sohva (mulla yleensä voittaa!)? Vai onko porukka joka ei liiku idiootteja? Tai ehkä liikkuvat ihmiset treeninatseja? Keskusteluloota on teidän! Vassågoo!

Mainokset

6 thoughts on “mary 2.0 – it begins.. again.

  1. vähä kausiluontoista miten liikkuu, mutta tykkään liikkumisesta ja siitä itsensä haastamisesta. Vaikka monesti sitä taistelee himassa ennen jumppaan, salille tai lenkille menoa itsensä kanssa (kuinka mukavaa olisi löhöillä sohvan nurkassa katsoen lempisarjaansa), mutta se olo sen liikkumisen jälkeen…ah, se on vaan niin ihana! Näin talvisin tosin kun viime aikoina on loskaa ja lunta pärryttänyt, ei toi lenkkeily oo maistunut samalla tavalla..mutta onneks salilla voi käydä ”kastumatta” (hahahaha:D). Siellä on ihana mennä treenin päätteeks sellaseen infrapunasaunaan, ja lysähtää siihen lauteille :) mut siis niin 4-6 kertaan viikossa tulee liikuttua.
    Äsken tuli kokeiltua ekaa kertaa elämässä body balancea..ai, vitsit, miks tonne ei oo aikasemmin uskaltanu mennä? se kun makoillaan lopputunnista pimennetyssä salissa, rauhallisen musiikin siivittämänä..harmi, ku sinne ei voinu jäädä nukkuu :P

    sä taidat tykätä uimisesta :) Se on varmaan mukava harrastus, mutta mulla on ollu lapsesta saakka jotenki tohon veteen, ettei uimahallilla oo tullu pahemmin käytyä..mistä lie johtuu..

    Maria

    Tykkää

    • Kausiluontoista mullakin! Ja taistelen aina itseni kanssa myös :D Ah olispa jossain täälläkin sellainen infrapunasauna, kerran vaan kokeillut ja oli jäntskää!
      Body balance on ihanaa! Mä harrastin sitä useasti Göteborgissa asutessa, mutta Örebrossa en ole sitä vielä mistään löytänyt. Ja minähän muuten nukahdin melkein aina lopussa :D Kuten nukahdan joogan loppuchillailussa myös – noloa haha.

      Joo olen löytänyt takaisin uintiin! Pienenä olin oikea vesipeto ja olin joka viikko uimassa ja landella asuin melkeen vedessä. Sitten menikin muutama vuosi ja en uinut, nyt ajattelin hankkia salikortin sellaiseen saliin, missä on uimahalli. Joo monet ei tykkää, mutta onneks olemme kaikki erilaisia :)

      Tykkää

  2. Päivitysilmoitus: you live, you learn – NOT! | Mary ihmemaassa

  3. Päivitysilmoitus: project mary 2.0 – 1 year later | Mary ihmemaassa

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s