perusmaanantai kidutuskammiossa

Tiedättekö sen tunteen, kun nukutte niin tajuttoman huonosti, että heräätte kerran tunnissa, koska olette niin hermostuneita. Hermostuneita siksi, koska tiedossa olisi aikainen herätys (ja vielä pakko olla paikassa x tiettyyn aikaan – aikasin tietenkin.) Ja hermostuneita siitä, että paikka x sattuu olemaan hammaslääkäri. Ja pelkäätte hammaslääkäriä yhtä paljon, kun clowneja, hämähäkkejä ja hevosia yhteensä.

Joten ette koskaan aamulla herää kunnolla, koska no olette ihan koomasta, koska yö meni ihan perseelleen. Ajattelitte hetken, että pyöräilette sinne hammaslääkäriin, koska siten ei tarvitse odottaa 50 minuuttia siellä kidutuskammion odotushuoneessa kuunnellen porakoneiden ja muitten kidutusvälineiden ääniä. 50 minuuttia siksi, koska tietenkin teidän hammaslääkäri sijaitsee kaupungin toisella puolella, siinä rajan kohdalla missä ”kaupunki” loppuu ja maaseutu alkaa – eli sinne menee bussi kerran tunnissa. Mutta tietenkin ulkona sataa ja jotenkin ei hirvittävästi inspaa pyöräillä 7 km kaatosateessa. Joten joudutte ottamaan bussin.

Hyppäätte bussiin. Bussi ajaa tietenkin normaalia nopeammin sinne hammaslääkäriin. Pelkäätte ihan hirvittävästi sitä, että turvassanne on noin miljardi tsiljardi reikää ja näette koko kauhuskenarion päässänne miten käynti kidutuskammiossa loppuu (sekä laskun tietenkin.)

Tulette perille. Hitaasti ja epävarmasti kävelette kohti sisäänkäyntiä ja vastaanottoa. Mietitte, että vielä ehtisi juosta karkuun ja mennä kotiin syömään vaikka karkkia. Mutta jatkatte kuitenkin sitä epävarmaa kävelyä sinne tiskille. Tervehditte tätiä siinä kassalla ja sanotte, että teillä on aika kohta (mennä kidutuskammioon kuolemaan.) Ja täti kysyy, että millä nimellä ja mihin aikaan. Kerrotte nimenne ja ajankohdan. ”Oho, olettepas ajoissa! Taidatte olla ihan innoissanne, kun täällä nyt jo hengailette!” Vielä olisi mahdollisuus lähteä livahtamaan.. mutta hymyilette tädille vittuuntuneena ja menette istumaan kidutuskammion odotushuoneeseen.

Löydätte jonkun vanhan lehden kuluneelta vuosituhannelta ja mietitte miten kliseistä se onkaan, että kidutuskammiossa on niin vanhoja lehtiä. Niin se varmaan olisi elokuvissakin –  siinä kauhuelokuvassa. Luette lehteä ja aika kuluu todella hitaasti. 1 minuutti tuntuu tunnilta. Katsotte kelloa vuoden jälkeen – 10 minuuttia kulunut. Ja sitten yhtäkkiä kuulette, että joku huhuilee teitä. ”Marianne, earth calling! Sulla kävi tuuri, me nistittiin edellinen potilas nopeammin kun salama, eli sun vuoro astua kidutuskammion. Onko viimeisiä sanoja?” (Vaikka todellisuudessa se meni kai näin: Moikka oletko Marianne? Sullahan kävi tuuri, koska aikaisempi potilas ei ilmestynyt paikalle! Kiva nähdä taas!)

Menette sisään. Hammaslääkäri pyytää teitä istumaan kidutustuoliin. Mielestänne hän näyttää ihan Jokerilta. Hammaslääkäri ottaa esille jotain työkaluja ja te mietitte minkälaiset hautajaiset haluutte (Jotain kivaa musaa ainakin!) ”No niin aloitetaan puhdistamalla hampaat sitten. Hienolta näyttää, sä ootkin näköjään hyvä harjaamaan hampaitas.” Heräätte painajaisestanne. ”Ai mitä häh? Eikö tämän pitänyt olla tutkimus?” ”No eeei mä oon vaan hygienisti (NISTI! NISTIÄ!), justiinhan sä olit täällä! Ei me nyt niin hirveitä olla, että täällä pitäisi käydä tutkimuksessa joka toinen kuukausi! Sulla oli pieni reikä muodostumassa viimeksi muistatko, niin varattiin aika johonkin fluorisysteemiin (en tiedä mikä suomeksi.)Se luki kyllä siinä lapussa, jonka lähetimme sulle.” Aijaa. No kivaa.

Eli jos olisitte vaan lukeneet sen helvetin kutsulapun vähän tarkemmin ja tajunneet, että ette ole edes menossa hammaslääkäriin vaan ainoastaan siihen fluorisysteemiin (eli ei mitään hirveetä ronkkimista ja kaivamista ja kiduttamista ja nistimistä)… Niin ehkä, siis ihan ehkä vaan, olisitte nukkuneet yönne hyvin. Niin ja yön ennen sitä. Ja koko viikon. Niin.

Tiedättekö sen tunteen? No minä tiedän, ylläripylläri.

Mitä tästä opimmekaan? No vaikka sen, että käytä niitä lukulaseja. Jos sellaiset omistaa, ne omistaa kyllä ihan syystä.

Ja loppupäivän vietin sitten juosten ympäri kaupunkia ja töissä istuen. Totaalikoomassa. Zero brain function. Kivaa.

Antakaa mun arvata. Tänään oli maanantai? No joo. Vähän perus hei. Mikä teitä vitutti tänään?

Lopuksi vielä hieno kuva musta, kun viimeksi tulin hammaslääkäriltä.

Voisin siis mennä johonkin Mickey Rourke-lookalikekilpailuun. Enkö vain?

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s