banaanimuffaria ja lisää haasteita

Pitkän treenipaussin jälkeen (kaksi päivää putkeen) on kyllä aina hirvittävän vaikeaa hinata perseensä salille. Miksi? Siis jos oikeesti löhöilee kaksi päivää putkeen, sali tuntuu todella, siis TODELLA viimeiseltä paikalta maan päällä minne haluaisi mennä. Vai onko tämä vaan mun tekosyitä? No anyhow. Yli tunnin treenit ja tulin kotiin todella nälkäisenä. En jaksanut alkaa tekee jotain ruokaa, joten otin jääkaapista mitä löytyi. Banaanimuffinsin. Tai siis kaks. Eikun kolme. KOLME MUFFINSSIA?! Oli muuten todella hyvää. Ite leivoin. Ei mennyt (taas vaihteeksi) niin kun Strömssössä, mutta maistuivatpahan kuitenkin hyvältä. Tai no banaanilta.

Ja sitten itse pointtiin. Sain toisen haasten vastata kysymyksiin (tai no haaste ja haaste – lähinnä uhkailua (hekoheko)) Ninalta ja minähän rakastan kaikkia tällaisia juttuja, jotka pyörivät mun navan ympärillä – joten here we go again!

1. Jos saisit ostaa mitä tahansa, eikä raha olisi este saati hidaste, mitä hankkisit ja miksi?

Ostaisin oman saaren, jonne rakentaisin huvipuiston ja hienon talon ja uima-altaan. Tai jos realistisia ollaan niin ostaisin kämpän joko Helsingistä tai Göteborgista.

2. Kummalle puolelle bussin/metron/raitiovaunun/junan tms. käytävää pääsääntöisesti istut kun nouset kyytiin? Vai onko väliä?

Mun paikka on siinä kohtaa, mistä mennään ulos, ensimmäinen paikka oven vieressä. Tai siinä välikön kohdalla tiedättekö. Tajusitteko? Itken verta, jos joku mummo on ottanut sen paikan. Siitä pääsee karkuun äkkiä, jos bussi vaikka palaa tai joku hyökkää sinne sisään (jos joku ei sitten istu käytäväpaikan vieressä – siinä tapuksessa se pitää tönäistä pois siitä.) OCD?

3. Mikä vituttaa? Juuri nyt tai ihan vain yleisesti, kaikki käy.

Mun vuokranantaja ja sen tyhmyys. Rahapula. Duuni. Aika ei riitä. Maanantait yleensäkin.

4. Kaupunki- vai rantaloma?

Kaupunki, ehdottomasti. Inhoan löhötä rannalla. Uiminen on toki kivaa. Jos ei sitten jostain syystä jumitu ristiaallokkoon, sillä aikaan kun kaveri seisoo vieressä ja nauraa, vaikka teet  kuolemaa.

5. Viimeisin lukemasi kirja? Oliko hyvä?

Objects First With Java. NO EI OLLUT! Aijaa, vai tarkoitetiinkö tällä niinkun normaalia kirjaa? Hmm mikäköhän se oli? Voi apua – Aavikon kukka – VIIME KESÄNÄ! (Mun pitää ryhdistäytyä!) Oli kyllä hirmuhyvä.

6. Mikä sarjakuvahahmo olisit?

Todennäköisesti Karvinen – yhtä laiska. Tai Aku Ankka – yhtä huono tuuri.

7. Tykkäätkö etunimestäsi? Olisitko joskus halunnut vaihtaa?

Nyt pystyn elää sen kanssa, vaikka Ruotsissa saan aina kuulla, että Marianne on vanhanaikainen nimi, ja siitä tuleen mieleen vanhat akat (kiitos kaverit, siis todella, todella paljon.) Nuorempana vihasin nimeäni. Hetken halusin, että porukka kutsuisi minua Maryksi (mikä on tullut takaisin vanhempina vuosina) ja sen jälkeen Chris – mun toisesta nimestä Kristina. Joku olisi voinut sanoa mulle, että oli vähän daiju kun halusin, että mua kutsuttaisiin Chrisiksi – onko hei vähän rumaa. Tarina muuttuu vielä nolommaksi, Chris (iih, yök) on kaiverrettu moniin riparilahjoihin… Eli näköjään saan tästä nuoruuden tyhmyydestä muistutuksen loppuelämäksi. Onneksi en sentään tatuoinut sitä esim otsaani.

8. Noloin muistosi?

Vain yksi? Joka pävä on nolo mun elämässä :D Kaikkein noloin on niin noloa, ettei siitä voi kertoa (mut pitää kyllä juottaa umpitunneliin, että sanoisin siitä yhtään mitään ääneen.) Ja tottakai mulle ei tuu mieleen mitään toista tapahtumaa.

9. Minkä kielen haluaisit oppia ja miksi?

Italiaa. Mamma mia, se on niin kaunista! Tai ranskaa. Sitä osaan vähän. Zut alors!

10. Mikä/mitkä olivat lempilelusi lapsena? Olitko tyttömäinen barbeilla leikkijä vai olivatko esim. He-Man ja Skeletor kova juttu (kuten minulle)?

Mulle toimi kaikki. Oli He-Maneja ja oli Barbeja. Mutta kai ne My Little Ponyt oli kuitenkin kaikkein kivoimmat – ja se mukaankuuluva megaiso linna, jonka sain yhtenä jouluna joululahjaksi! Vähän vanhempana kuitenkin mun Barbie- ja Poni-leikeistä tuli ihan skitsoja – oikeudenkäyntejä, murhia, pettämistä… ja sellaista. Olin ihan normaali lapsi. Mustanaamio oli yks mun lemppareista kanssa.

Jos joku haluaa vastata mun kysymyksiin, ne löytyvät täältä.

Nyt suihkuun ja sitten meidän uuden blogiprojektin kimppuun! Nyt se on jo käynnissä!

Hauskaa tiistaita kaikille (meinasin kirjoittaa torstai – oho.)

Advertisements

2 thoughts on “banaanimuffaria ja lisää haasteita

  1. Uhkailu, lahjonta ja kiristys – tuo pyhä kolminaisuus toimii aina :D

    Hihi, aika sympaattisia noi muffinssit :) Mutta hei respectit leipomisesta, itsehän en sellaisia hommia hanskaa alkuunkaan.

    Hajosin noille sun Barbie-leikeille :D Mä puolestani jossain vaiheessa leikkelin (naapurin ilkeiden tyttöjen pakottamana varmaan) barbeiltani tukat lyhyeksi ja piirsin niille tussilla bikinit. Olivat muuten karsean näköisiä. Äiti on noista leikeistä edelleen aika vihainen. Mutta onneksi niille naapurin tytöille, ei mulle. Minä olin kiltti lapsi, mutta selkeästi vähän muiden vietävissä :D

    Tykkää

    • Haha niinhän ne toimii! Joka ikinen kerta!

      Sympaattisia :D Noku oli sellasia eisyötäviä banaaneja ja ei jaksanu heittää roskiin, niin aattelin kokeilla. Kaikki dissas töissä. Siis minä leivon aika sympaattisia muffareita, eikä kenellekkään kelvannut töissä :( itkin koko loppupäivän.

      Joo ne Barbileikit on kai sellainen juttu, että ne oli ihan normaaleja jos oli siellä paikalla ja aivan tajuttoman skitsoja ja huvittavan kuulosta muille :D Emt. Me katsottiin liikaa telkkaria jo siihen aikaan! Se tais olla syy joo.

      Hahaha! Bikinit :D Hehe. Mä taisin kanssa leikata jonkun barbien hiukset tai olikohan poni. Mutsi oli kai vähän helpottunut, koska enpähän ainakaan leikannut omia hiuksiani (kerran halusin leikata sellasen pienen otsiksen, tai siis oli vaan muutama haituva jotka piti olla lyhyitä (joku trendi 90-luvulla) Meikä leikkas vähän (mun sikapitkistä hiuksista) mutta ei ollut tarpeeks lyhyt, joten leikkasin vähän lisää mutta ei riittänyt, joten vedin vielä vähän lisää, ja meni liian lyhyeksi.. joten leikkasin pois koko hiustupon :D Arvaa vaan oliko kaunis kun se lähti siitä kasvamaan :D Sitten se sojottikin sitten suoraan taivaaseen. Ah ihanaa olla lapsi ja idiootti.)

      Tykkää

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s