tapahtui tänään:

– Nukuin taas vaihteeksi todella, todella huonosti – ja heräsin todella todella aikaisin. Jee.

– Hinasin itseni kaksi metriä ”keittiöön” keittämään kahvia. Kahvia oli jäljellä sen verran, että saisin yhden kupin kahvia (normaalin kolmen sijaan.) Noin kaksi minuuttia myöhemmin (joo mun kahvinkeitin ei ole maailman trendikkäin, mutta se on ihanan nopea!) kaadon kahini kuppiin, kaivoin jääkaapista maidon (se oli aika helppoa, sillä se on suurimmaksi osaksi ihan tyhjänä) ja kaadoin maidon kahviin. Ja maito leikkasi, vai miten se nyt sanotaan. Eli vanhaa maitoa. Juomakelvotonta. Ei kahvia Mariannelle. Nnnnngggghh!

– Söin taas vaihteeksi sitä tajuttoman tylsää mysliä. Laitoin päälle vähän hunajaa.

– Tämänpäiväinen työhaastattelu siirtyi, mikä on ihan hyvä, sillä no kahvi -> hedari.

– Hedari muuttui migreeniksi, eli no treeni for me. Jes! (Not.)

– Kaikki särkylääkkeet oli loppu, tili nollassa, joten jouduin soittamaan mammalle ja kysyä jos mamma vois piffata mulle särkylääkkeet ja kahvia. Mamma sanoi onneksi joo.

– Kun lähdin pyörällä hakemaan särkylääkkeitä (helteessä – hupparit ja tummat farkut päällä – fiksua), eteeni tuli maailman hitain ja eniten melua pitävä mopo ajelemaan. En päässyt ympäri ja en halunnut kiertää puolta kaupunkia. Joten siinäs pyöräilin sen mopomulkun perässä, samalla kun pääni oli räjähdyspisteessä siitä melusta. Yritin telepatialla saada erään sillan romahtamaan, jotta mopomulkku olisi pudonnut veteen. Hyvä ettei toiminut, sillä olin siinä vaiheessa itsekin siinä sillan päällä.

– Kaupassa pyysin kassatädiltä Ipreniä (Ruotsin vastine Buranalle ) ja kotona huomasin, että se antoi mulle Alvedonia (Panadolin tyyppinen särkylääke.) Joka tietenkin on kalliimpi.

– Ostin kaupasta mansikkajäätelö-puikon, vaikka en periaatteessa tykkää mansikkajäätelöstä. Mutta paketti oli niin suloinen, katsokaa vaikka – näyttää ihan multa! (Jos olisin blondi siis.) Ja oli se jätskikin ihan syötävää.

– Pyöräilin Lidliin, jossa sain hermoromahduksen, koska siellä oli jotain rakennusmiehiä pitämässä meteliä joka puolella – ja taustalla kiljui joku sireeni. Otin vaan tärkeimmät tavarat mitä tarvitsin ja juoksin kassalle. Kassalla minua edeltävä asiakas oli tietenkin tyhjentänyt puolet kaupasta ja jutteli niitä näitä kaverinsa kassasedän kanssa. FUUU!

– Kävelin pyöräni luokse ja olin justiinsa hyppäämässä pyörän kyytiin, kun joku huusi mulle (ruotsiksi) I LOVE PINK! Pudistin päätäni, että voi tsiisus mitä porukkaa täälläkin on. Sitten tyyppi huusi uudestaan ”I LOVE PINK! Hei mä puhun sulle! Hieno paita! Hyvältä näyttää!” Katselen alkoholisoitunutta tyyppiä sellaisella ilmeellä, että kamoon, anna mun olla, mene pois! ”Hei hyvältä näyttää, hieno paita, mä puhun sulle!” tyyppi jatkaa. Sanon hänelle suomeksi: ”Hei sori, mä en osaa ruotsia. ” Koska tämä on erittäin mainio tapa päästä eroon idiooteista Ruotsissa. Siihen tyyppi vaan (suomeksi) : ”Heei, ookkonä myös Suomesta! Miten kivaa! Mistä tuut, mitä teet täällä! Sulla on hieno paita! Hyvältä näyttää!” Mun reaktio? ”….” No onneks pääsin hepusta normaalia nopeammin eroon!

– Tulin kotiin, heitin kahvit sun muut kaappin, nappasin särkylääkkeet naamaan ja romahdin ihan kuolleena sänkyyn. Posti tuli. Sain lapun, jossa luki, että mulle on tullut paketti postitoimipaikkaan. Joka on samassa paikassa, josta kävin ostamassa särkylääkkeet. Siis FUUUUU!

Nyt vielä töihin illalla, oli migreeniä tai ei. En kehtaa ilmottautua sairaaksi, koska peruin jo viikonlopun duunit koulukiireiden takia. Miksi mulla on vaan sellainen tunne, että haluan vaan mennä pötkölleni sänkyyn ja laittaa mustat lakanat ikkunan eteen ja kuolla peiton alle. Vaikka ei siitäkään tulisi mitään – hikoilisin vaan ihan tajuttomasti.

Kysymys kuuluukin, miksi aina minä?

PS. Lisäksi ihmettelen mitä hiton friikkejä naapuriini on muuttanut. He eivät KOSKAAN ole töissä – aina kotona. He kuuntelevat musiikkia ihan täysillä 24/7. Juoksevat rapuissa koko ajan. Puhuvat TODELLA kovaan ääneen, KOKO AJAN. Ja se akka laulaa koko ajan – teitenkin noin viisi kilometriä nuotin ohitse. Mä en kestä.

PS2. Vakuutusyhtiö soitti. Eivät voi tehdä yhtään mitään koskien mun poisheitettyjä tavaroita. Nyt joudun kaivamaan esille mahdollisimman paljon kuitteja ja kuvia kaikista vaatteista, laukuista, jotta saisin 2500 kruunun korvauksen vähän suuremmaksi. Voin tietenkin, jos eivät nosta sitten sitä summaa, tehdä rikosilmoituksen. Kivaa. Tätä mä just vielä kaipasinkin.

2 thoughts on “tapahtui tänään:

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s