pyykkääminen – how not to.

Sanotaan vaikka näin – ensi kerralla, kun sanon, että olen varannut pesutupa-ajan kello kahdeksalta – juhla-illan jälkeen… Voisiko joku minua vähän viisaampi ihminen (siis about ihan joka ikinen teistä) sanoa, että hei stooopid – ei kannata? Sovitaanko? Jookos kookos?

Nimittäin eilinen aamu oli jotain ihan hirveetä. Ensinnäkin saattoi mennä niin, että join ihan aavistuksen liikaa lauantaina. Siis saattoi vaan – en sano, että asia meni näin.. Kröhöm. Mutta nukkumassa olin kuitenkin joskus, en tiedä kolmen aikoihin tai jotain sellaista.. Kaikki on vähän sumuista.

No kuitenkin. Kun herätys soi pesutupaa varten kahdeksalta, luulin ensinnäkin, että se oli kolmas maailmansota, joka oli alkamassa. Äänestä päätellen. En yhtään tajunnut, miksi herätyskello soi, kunnes noin kymmenen minuutin ajattelemisen jälkeen muistin. Fakk. Nousin ylös, ja tajusin, että olen no, edelleenkin vähän.. no en ihan selvä. Oli todella kivaa kontata ympäri kämppää lajitellen pyykkiä. Ja sitten hinautua alas kellariin ja jotenkin saada pyykit koneeseen ja oikeat lämpötilat niihin ja saada kone vielä pyörimään. Ja sitten vielä hinautua ylös kämppään takaisin.

Kaaduin kuolleena sänkyyn ja ajattelin nukkua tunnin, kunnes oli aika mennä heittää seuraavat lastit koneeseen ja levittämään pyykkejä. Paitsi etten saannut enää unta. Joten katsoin jotain todella surkeaa realitysarjaa, koska olin liian väsynyt nousemaan ylös ja laittaa jonkun dvdn pyörimään.

Hälytys soi ja mun olisi pitänyt mennä alas pesutupaan uudestaan. Päässä pyöri ja oli aavistus heikko olo. Mulla kesti puoli tuntia, kunnes pystyin nousemaan sängystä, hinautua alas ja ottaa pyykit koneesta ja heittää puolet kuivausrumpuun, uudet kamat sinne koneeseen ja sitten piti vielä levittää puolet kamoista kuivaushuoneeseen. Jotenkin mulla on sellainen muistikuva, että saatoin itkeä vähän niitä levitellessä – koska paska olo. Se voi olla joku unikin. Joo sanotaan niin.

Eikun takaisin Mount Everestille (kämppään siis) odottamaan, että oli aika mennä alas. Kuten normaalisti, jatkoin paskojen sarjojen katsomista ja toivoin, että nukahtaisin. No, en nukahtanut ja otti päähän taas kun oli aika mennä levittämään pyykkejä kuivumaan. Siis pyykinpesu ei sinänsä ole hirveää – jos ei vain olis pakko pistää niitä perkeleen vaatteita ja lakanoita kuivumaan. Se on se juttu, joka tekee pyykinpesusta helvettiä. Ngggh! Onneksi kuivausrumpu hoitaa ainakin osan tästä hommasta.

No hirvittävän 6 tunnin pyykkäyssession jälkeen – joka siis normaalitilassa kestää ehkä 3 tuntia (koska paska kuivaushuone..) sammuin vihdoinkin. Nukuin johonkin viiteen saakka ja sitten sain päähäni, että menisin hakemaan pyörää Lauralta (siis joo, sinnehän se jäi taas – kaupungin toiselle puolelle – lauantaina.) Siis miksi, oi miksi, en osaa ajatella, ennen kun toimin? 5 km kävely on jo aika rankka reissu normaalipäivänä – saati sitten krapulassa.

No voinpahan laittaa CV:hen, että olen kävellyt 5 km hirveessä krapulassa. Hirveän monet tuskin ovat sitä tehneet. Höhöhö.

Kun vihdoin pääsin kotiin illemmalla, olin aika paskana. Siis tosi paskana. Ja vietin koko illan katsoen True Bloodia ja Smallvilleä. Ja nukuin jopa kahdeksaan tänään. Onneksi ei ollut työpäivä.

But look it on the bright side…

Muistin ostaa suodatinpusseja. Enkä muuten kutistanut mitään vaatteita.

 

Advertisements

2 thoughts on “pyykkääminen – how not to.

  1. Miten musta tuntuu, että tästä pyykkituvan varaamisesta on puhuttu ennenkin.
    Tulee vaan mieleen (ihan kaikella rakkaudella) että sun toimintas ton pyykkituvan kanssa lähentelee tätä määritelmää: ”Idiootin tunnistaa siitä, että hän toimii aina samalla tavalla joka kerta ja odottaa joka kerta eri lopputulosta.”

    Sä voit sit seuraavan varauksen yhteydessä copy-pasteta tän jutun ja ajastaa sen tulemaan ulos pyykkipäivän iltana. Koska kahdeksalta sä kuitenkin varaat sen seuraavankin kerran. Minä tiedän! :)

    Tykkää

    • HAHAHAH. Toi määritelmä pitää siis kyllä niin paikkaansa, kun on kyse musta.. :D Hahahh. Ooooh. Tää oli kyllä niin piristävä kommentti, kiitos :) Tuli heti parempi mieli. Niin mäkin tiedän, kahdeksalta mä sen otan. Mutta kerran tässä joskus kesän aikana tosiaan otin pesuajan myöhemmin! Tai sitten se oli unta…

      Tykkää

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s