ihan jees päivä, vaikka se olikin ihan perseestä

 

Mullahan ei oikein ole ollut töitä viime aikoina. Tää on niin tätä, tää Örebron työmarkkina. Töitä ei vaan ole. Joten olin extra-onnellinen, kun duunista soitettiin ja tarjottiin projektia mulle. Jes! Kolmen viikon työttömyys on kyllä ollut ihan perseestä. Olen nimittäin suuremmaksi osaksi vaa treenannut, pelannut tv-peliä ja katsonut sarjoja. Ja juonut halpaa viiniä.

Teille työssäkäyville tämä ehkä kuullostaa unelmalta. Mutta ei mulle. En kestä olla tekemättä mitään. Sekoan. Oikeasti siis. Tai musta siis tulee tajuttoman levoton ja ahdistunut, jos vaan.. chillaan. Koska se on jotain, mitä minä en osaa. (Paitsi, jos kyseessä on sarjamaratooni – mutta silloinkin mun on pakko tehdä jotain koko ajan. (Onko mulla joku aadeehoodee tai jotain?))

Joten tänään koitti vihdoinkin duunipäivä. Ja kas tässä ensimmäisen päivän saldo:

– Migreeni. Check. Aina, aina, aina, ensimmäiset viikot duunipaussin jälkeen. Tulee headsetistä ja siitä, etten niiden takia voi pitää lukulaseja (tai voin, mutta ne puristaa päätä niin paljon, että saan – migreenin. You’re damned if you do, and damned if you don’t. Pöh.)

– 1 pullo kokista juotu. Ja noin miljoona kuppia kahvia. Moikka olen Duracell-pupu.

– Ei yhtään karkkia syöty duunissa. Söin banaanin  *ylpeä hetki*

– Sosiaalinen elämä. Check.

– Supertylsää duunissa. Check. Eli olen viettänyt suurimman osan duuniajasta piirellen hienoja kuvia taas. Siis joo joo, teen kyllä töitäkin!

– 1 kpl seuraavia lauseita: ”Mitäs baarikärpänen, long time no see!” Jostain kumman syystä yksi duunikaveri on aina samassa baarissa, kun minä ja Laura. Aina. Jos me vaihdetaan paikkaa, sekin vaihtaa. Siis aina. No, toisaalta – Örebrossa on about kolme baaria…

– Ei ruokaa kotona, koska ruokakauppa sulkee ysiltä ja mä pääsen duunista ysiltä. Päivän illallinen: Bulguria ja punaisia linssejä + tomaattipureeta. Eikö tuo ateria ole jo muutaman Michelin-tähden arvoinen? Vai mitä mieltä olette? Ai eikö? No ei sitten, prkl.

– Törkeä väsymys. Tai siis, kroppa on väsynyt, mutta mieli vetää tuhatta ja sataa. Tiedättekö, mitä tarkoitan? Ai, ette? Okei, ei sitten väkisin.

Mutta all in all. Ihan jees päivä, vaikka se olikin ihan perseestä (pettämätöntä Marianne-logiikkaa!) Koska maanantai.

Maanantai hei, milloin meistä tulee kavereita? HÄH?

Miten sielläpäin meni maanantai?

Kuva ei liity omaan työhöni millään tavalla, eikä kuvaa mun mielipiteitä duunistani. Se on vaan ihan tajuttoman hauska. Niin hauska, että melkein pissasin housuihin. 

2 thoughts on “ihan jees päivä, vaikka se olikin ihan perseestä

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s