oli synkkä ja myrskyinen yö…

Tiedättekö, miltä tuntuu pyöräillä kotiin pienessä hiprakassa ja ”pienessä” myrskyssä?

Minä tiedän. Se on miltei mahdotonta. Varsinkin – koska nythän on kyse minusta, tosielämän Aku Ankasta – kun tuulen suunta muuttuu joka ikinen kerta, kun minä vaihdan suuntaa.

Joko se tuulee suoraan edestäpäin, jolloin on hieman hankalaa polkea pyörällä – jonka vaihteet on jumittuneet kolmoseen, eli suurimpaan vaihteeseen. Menee vähän silleen, että metri eteenpäin, minuutti poljetaan paikoillaan ja sitten puoli metriä taaksepäin – repeat.

Tai sitten tulee sellainen ex temporee megasuperpuhallus sivusta päin – ja menetät miltei pyörän hallinnan ja pyöräilet jonnekkin ojaan tai puuta päin.

Ja kyllä äiti, keskviikkona! Olisikohan tää se aika, kun mun pitäisi huolestua mun alkoholinkäytöstä? Periaatteessahan yritän vaan sulautua muitten opiskelijoiden joukkoon…

PS. Lupaan, että alan kohta puoli taas ottamaan vähän valokuvia. Ollut vaan tällaisia tylsiä tekstipostauksia viime aikoine. Elämäni meinaa näyttää enemmän tai vähemmän tältä: Herään -> treenaa -> suihkuun -> saftkat naamaan -> töihin -> kotiin kuolemaan -> nukkuu -> aloita alusta.

Toivottavasti teillä on kaikki hyvin kuitenkin mussukat!

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s