it’s just one of those days

Siis tämä päivä on ollut juuri yksi niistä päivistä, tiedättehän, kun mikään ei vaan toimi.

– Ensinnäkin, sain vihdoinkin peukaloni perseestä ja aloitettua opiskelun. Ja koska olen taas vaihteeksi niin jäljessä.. Vauhti oli tällaista ihan aamu yhdeksästä asti

tumblr_inline_mlqxw31JTb1qz4rgp… vaikka tarkoitus oli herätä jo puoli kahdeksan ja aloittaa heti. Nojoo. Sen lisäksi, en edes ymmärrä mitä meidän tulee kirjoittaa meidän raporttiin.. Okei. Kiva. Ja koska nukuin pommiin, en ehtinyt tilata aikaa lääkärillekään – mitä mun piti tehdä. Yass!

– Toiseksi.. olin menossa hakemaan kirjapakettia postista ja samalla käydä kaupasta ostamassa kahvia. Ja muistin, että olin eilen ottanut ajokortin ja pankkikortin lompakosta, sekä parit pikkusetelit ja laittanut ne pikkulompakkoon kun menin fyssarille. Meinasin, että postitoimipaikan tyypit on varmaan sen verran kivoja jäbiä, että voivat rikkoa ne setelit femmoiksi, jotta voisin pestä vähän pyykkiä. Mutta kas yllättäen lompakko ei ollut siellä takin taskussa, jota siis eilen käytin. Käänsin koko kämpän – melkein kirjaimmellisesti – ylös alas. Ei löytynyt kortteja. Stnaaaa. Fun fact: Mulla oli muutenkin tilillä ihan vitun vähän rahaa, koska hammaslääkärikäynti oli vähän kalliimpi, kuin mitä luulin. No nyt sitten ei ole sitäkään rahaa sitten. Onneksi lompakossa oli pari satasta – joten saan kuitenkin ne kahvini ja pari pakettia kauraryynejä. Ja nyt muuten muistin, että mun piti ostaa suodatinpusseja. Niitähän mun piti ostaa eikä kahvia! FUUUU ELÄMÄ FUUU! Pitänee siis mennä huomenna – kun ei nyt tänään enää jaksa – ostaa niitä. HHHHNNNNGGGHHH.

– Kun tulin kaupasta takaisin kävin kellarin kautta varaamassa pesuajan – koska sain ne femmani (wuhu!) Kellarini on siis todella pelottava ja muistuttaa jotain vanhaa bunkkeria. Kuulokkeet korvissa musa pauhaten kävelin päättäväisesti kohti pesutupaa, ja aloin selaa vapaana olevia pesuaikoja. Mielestäni kuulin jotain outoja ääniä, jotka ei liittynyt musaan mitenkään, mutta päätin, että se oli vaan mielikuvitukseni tuotteita. Meni muutama sekunti ja ääni kuului taas – tällä kertaa kovempaa. Otin kuulokkeet pois korvistani, katsoin ulos ovesta, ei mitään. Pilkkopimeetä. Käännyin taas kohti sitä ilmoitustaulua, jossa oli ne vuorot. Siinä samalla hetkellä joku vanha, epäsiisti ukko pomppas siihen ovelle ja huusi ihan täysiä ”VAARATON, VAARATON! OLEN VAARATON.” Tuli kyllä kunnon jännäkakat housuihin. Saakeli, että pelästyin. Hihittelin hetken siinä ja ukko sanoi, että hän aina sanoo että on siellä fiksaamassa jotain, kaikille jotka tulevat kellariin, jotteivät pelästy. AIMITENNIINEIPELÄSTY? ”Koska eihän sitä koskaan teidä, kuka täällä liikkuu.” Sanoin etten kuullut mitään, koska kuuntelin musiikkia. Siihen se heitti jotain omasta mielestään hauskaa läppää – itse olin täysin keskittynyt siihen vuoron valitsemiseen. Jonkun hetken se siinä itsekseen sössötti jotain ja naureskeli, ja ennen kuin hän lähti pois siitä se tokaisi vielä ”Sattumoisin kirjoitan juuri kirjaa, jonka nimi on Murha pesutuvassa” ja lähti pois.

screamingSIIS MIT VIT??? Tyyppi hilluu PIMEÄSSÄ kellarissa, pelästyttää tod. näk. jokaikisen, pesutupaan menevän talon asukkaan ja heittää vielä sen päälle tuollaisen kommentin? MÄ. HALUAN. MUUTTAA.

Kun tulin kotiin siivosin vielä ihan varmuuden vuoksi kämpän. Joo ei mitään kortteja. Aloitin selvittää minne mä soitan kadonneiden korttien takia. Poliisin löytönurkkaussysteemi oli jo sulkenut ovensa tältä päivää – okei. Maanantaina sitten uusi yritys. Soitin pankille, kerroin kortin katoamisesta ja tilasin uuden. Uusi tulee kai viikon päästä, eli rahaa mulla ei hirvittävästi ole käytössä viikon aikana. Nice. Onneksi mulla on sentääs jotain ruokaa jääkaapissa.

Mutta mitä vielä tälle päivälle on tiedossa? Meteoriitti tippuu mun pään päälle? Tulipalo? Kompastun omaan jalkaani ja joku luu murtuu taas vaihteeksi? (Isovarvas on muuten melkein täysin parantunut jo – tosin *koputtaa puuta*) Mä en niinkun nyt oikein kestä tätä mun huonoa tuuria ja mun outoja naapureita. Yhy.

Ja en teitenkään nyt pysty mitenkään keskittymään opiskeluihin. Vaikka ois pakko. Hyvin alkoi tämäkin viikonloppu siis!

Taidan mennä peiton alle piiloon loppupäiväksi. Ottaa kyllä sen verran taas päähän.

3 thoughts on “it’s just one of those days

  1. Huh mikä tuuri sulla :( ja hyi helvetti mikä äijä! Ota joku ”ase” mukaan ku meet seuraavaksi kellariin! :D

    Tykkää

    • Kyllä, vain minä. Tosin se löytyi se lompakko! Harmi vaan että ehdin soittaa sinne sulkupalveluun yhy. Joo no.. eh.. mulla oli avain aseena :D Päätin, että tumautan siinä tapauksessa mun viiden tonnin pesukasan ikeapussissa sen naamaan, jos se ois ollut siellä. onneks ei kuitenkaan ollut :P

      Tykkää

  2. Päivitysilmoitus: kun sain ehkä huonointa palvelua ikinä.. | Mary Ihmemaassa

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s