tunarin päiväkirja (+sinkkuelämää) : pillerihumalassa fyssarin vastaanotolla

**Pitkä tarina, keitä pannu kahvia ja popparit esille**

Polvikipu, joka mulla on ollut tässä melkein pari viikkoa ei ole helpottunut ollenkaan, joten toissapäivänä mulle riitti ja soitin terkkarille. Pakko tehdä asialle jotain, tai edes saada jotain lääkkeitä, jotta voisin nukkua edes yhden yön kunnolla. Kas ihme ja kumma, yleensä ei terkkari jostain syystä anna mulle heti aikaa, mutta kivun takia sain tavata lääkärin heti. Mahtavaa.

Lähdin siis heti paikalta koulusta terkkarille. Koska kyseessä oli akuuttiaika, sain odottaa jonkin aikaa. Lääkäri oli vähän no – sekava pieni nainen, mukava tosin, todella mukava, mutta vähän.. toiselta planeetalta. Hän yritti hirvittävästi katsella, onko polvessa jotain pahasti vikana, muttei oikein löytänyt edes alkuperäistä ongelmaa. Eikä mun ”mä ihan aikuisten oikeasti en tiedä, mitä mun polvelle on tapahtunut. Heräsin vaan yhtenä päivänä ja siihen sattu ihan perkeleesti. Ainoa, mitä olisi voinut aiheuttaa tän oli kun olin lähdössä matkaan duunin pyörällä ja ketju oli irti joten kun olin aloittamassa polkemisen se vaan pamahti maahan – mutta haha miten nyt polvi voi sellaisesta pienestä asiasta mennä paskaksi?” – selitys oikein uponnut. Lääkäri sanoi se on hyvin mahdollista, mutta olisi kyllä parempi, jos menisin fyssarille näyttämään polvea, koska he tietävät enemmän tällaisista ongelmista. Oujee, ajattelin itsekseni – enhän toki ole ollenkaan käynyt tämän terveyskeskuksen fysioterapeutissa eeeheen… Tosin lääkäri oli kyllä sitä mieltä, että uni on tärkeää ja kivusta pitää päästä eroon (olen siis käyttänyt ibuprofeiinia, paracetamoolia ja vielä Voltarenia tuohon polveen – ei ole auttanut..) joten hän kirjoitti mulle vahvoja lääkkeitä. Nice. Sen lisäksi hän kävi vielä kysymässä olisiko fyssareilla jotain vapaata aikaa mulle. Ja olihan sielä parin tunnin päästä.

Sinä aikana pyöräilin huonon polveni (pyöräily on huomattavasti helpompaa, kuin kävely) kanssa kaupungille, kävin hakemassa lääkkeet apteekista, menin kotiin syömään ja vaihtamaan mukavammat vaatteet. Koska tiesin, että tulen joutumaan testaamaan eri kuntoutustreenijuttuja – I know the drill niinkun. Tosin polveen sattui kyllä sen verran, että päätin ottaa särkylääkkeen.

Tämä tod. näk. oli virhe. Koska sen jälkeen tämä homma lähti vähän käsistä.

Pyöräilin takaisin terkkarille ja istun odotushuonessa odottamassa vuoroani fyssarille. Mun edellinen fyssarihan meni virkavapaalle, joten en tiennyt, kenelle sain ajan. Joku mies kuitenkin. Okej. Odotushuonessa istuessani päässä alkoi pyörii vähän. Outoa. Fiksuna tyttönä jätin kipulääkkeet laukkuun ja poimin esiin ottamani lääkkeen pakkausselosteen: saattaa aiheuttaa huimausta. Okei. Mutta mulla oli vähän sellainen fiilis, kun olisin ollut leijunut jossain pilvissä.. No, eipähän sattunut hirvittävästi ainakaan polveen, that’s something :D Jatkoin tuijottamista seinään. Ja sitten havahduin siihen, kun joku mies huutaa mun nimeä. ”Ah here we go, mun vuoro.”

Ilmeeni, kun näin fyssarini ensimmäisen kerran oli todennäköisesti näkemisen arvoinen. Koska se oli suhteellisen hyvännäköinen. Ja nuori. Tai siis todella hyvännäköinen. Voi ei.

awkward4

Hitto, skarppaa Marianne, skarppaa. Tai muuten tästä tulee ihan oikeasti fiasko. Kävelin tyypin luokse moikkasin mielestäni todella asiallisesti ja rennosti, mutta todellisuus oli todennäköisesti jotain muuta..

awkward smileNo. Yritin kovasti rentoutua. Edes vähän. Mutta oli se kuitenkin vähän kiusallista kun juteltiin siinä polven ongelmista ..

eye-contact-gif

Sitten fyssari halusi tutkia mun polvea. ”Niin voitko sä nostaa noita sun housujen lahkeita että näen sen polven.” No siis mullahan oli treenitrikoot päällä, eihän niitä lahkeita saa ylös vaikka suurinpiirtein leikkaisin lahkeet. ”Tota, ehkä on parasta, että otat pois ne housut vaan.” Voi ei. Se paniikki, kun muistin, että mullahan on mummokalsarit päällä!

omg

Itkin muutaman sekunnin päässäni, ja käskin itseäni kokoamaan itseni. Se fiilis kun alkaa kikattelemaan kuin pikkutyttö kun riisuu housujaan hyvännäköisen fyssarin edessä. Varmaankin aika priceless. Note to self: Ensi kerralla lue se pakkausseloste ennen tärkeitä tapaamisia uusien ihmisten kanssa. Ettet vaan ole pilvessä.

lol2

Menin makaamaan siihen paarille (mikä lie) ja fyssari alkoi tutkimaan polvea. Se väänteli ja käänteli mun kinttuja ja melkein joka ikinen liike sattui.

Kyllähän se siinä välillä vähän selosti mitä se teki jne.. Mä olin aika hiljanen.. kunnes yhtäkkiä:

”Mä muuten sain kivoja lääkkeitä lääkäriltä, eli mä en kai ihan tunne tuota kipua sellaisena kun sen pitäisi tuntua” sanoin hetken päästä. (MIKSI? KIVOJA? Olisit vaan ollut hiljaa!)
”Joo ei se mitään, kyllä me löydetään ongelma.” Tässä kohtaa fyssarikin alkoi hihittelemään.

Se totesi, että polvi on vähän turvoksissa ja jatkoi tutkimista. Sitten yhtäkkiä se painoi jotain pistettä, joka sattui niin maan perkeleesti, että refleksinä potkaisin sitä fyssaria. Mä ihan aikuisten oikeasti potkaisin mun fyssaria, suoraan naamaan. POTKAISIN!

shocked2

”Toi näköjään sattui?” fyssari kysyi.
”Joo sori, *kikakika..* ”
”Ei mitään, oon tottunut noihin. Ja muuten sori, sun polvi on sitten varmaan entistä enemmän kipeä tänään, kun oon hiplannut ja painellut noita kipukohtia..”
”Kiva, kiitos.”
”Ole hyvä.”

Sen futaamisen jälkeen pystyin sentääs olee rento, oma itseni :D Tai siis ”rento.”

Kuitenkin tutkimuksen jälkeen fyssari tuli siihen päätökseen että mulla on bursiitti, eli limapussin tulehdus polven alapuolella ja sen lisäksi ärtyneet lihasjänteet kolmessa eri lihaksessa, jotka siis on tullut juuri siitä pyöräilystä (tod. näk). Ja, wait there is more – voi olla vielä mahdollista, että mulla on joku uusi, tai vanha vamma polven nivelkierukassa.. ja tämä siis tarkoittaa sitä, että meikäläinen joutuu nyt kuntouttaa polvea ja se tulee kestää noin 5-8 viikkoa kunnes se on jotakuinkin kunnossa. Kiva. Sen jälkeen jatketaan sitten sitä nivelkierukan hoitamista ja selän kuntouttamista, joka juuri nyt jää tauolle – koska polvi pitää ensin saada kuntoon.

Mutta tarina jatkuu. Sain siis kuntoutusohjeet fyssarilta ja päätettiin, että se soittaa ja kyselee miten polvi voi parin viikon päästä. Kysyin vielä, että miten teen koulun kanssa, kun meillä on pakollisia treenijuttuja, joissa pitää olla mukana. ”Ahaa, sä opiskelet GH:ssa .. totaa.. sinuna keskittyisin enemmän teoriaan ja jättäisin käytännön treenit vähemmälle. ” Eli en saa tehdä mitään, tai siis saan, kunhan se ei satu. Kivaa. Koska melkein kaikki liikkeet sattuu.

sad
Juteltiin vielä hetki siitä, että onko mitään hyötyä sellaisesta neopreeni-tuesta, ja sain luvan hankkia sellaisen ja testata. Koska eihän se ainakaan voi tehdä asiaa pahemmaksi ja jos tuntuu hyvältä niin why not. Kävin sitten ostamassa sellaisen matkan varrella kotiin. Auttaa muuten huomattavasti varsinkin jos joudun kävelemään!

Anyhoo.

Kun olin lähdössä kotiin, fyssari heitti:
”Hei mun on ihan pakko kysyä, mikä toi sun murre on! Oota, anna mä arvaan!” (Hmm, this is weird..) ”Hmm.. Vaasasta? Eei se kyllä ihan ole Vaasa.. Turusta?”
”Eeei, Helsingistä.” (Hmm..)
”Aaah, ookei, aattelinkin kun mun äiti tulee Vaasasta ja teillä on pikkasen samantyylinen murre mut kuitenkin vähän erilainen. Ootko ollut kauan täällä Ruotsissa?”
”Niin no, siis noin 8-9 vuotta, en oo ihan varma.” *fyssari katoo mua vähän oudosti* ”Niin, siis öö.. oon ollut täällä niin kauan, etten oikeen muista kuinka kauan hehe. Ja sitten mun murre on varmaan vähän sekamurretta nykyään.. kun teillä on noita hassuja sanoja täällä Ruotsissa ja kotona kaikkien mielestä olen liian ruotsalainen nykyään ” ja siitä se keskustelu jatkui noin 10 minsaa mun Ruotsin ajasta ja mun nykyisistä opiskeluista. Ei siis ollut mun syytä, itsehän se aloitti sen kysymisen! I don’t mind at all..

flirting

Kun sitten olin aikuisten oikeasti lähdössä kotiin..
”Jess, jospa mä nyt linkuttaisin tästä kotiin.. ”
”Haluatko muuten kainalosauvat?”
”Eeeemmä.. Kyllä mä pärjään. Kai. Mä kuitenkin vaan kompastuisin niihin sauvoihin ja sitten mulla olisi kädetkin paskana tai pää halki.. ja sulle tulisi vaa enemmän duunia siinä tapauksessa.”
”Ei haittaa..  Ehkä kuitenkin jätetään väliin, kun reagoit noin vahvasti noihin särkylääkkeisiinkin.. palataan asiaan sitten parin viikon päästä! Linkuta turvallisesti kotiin! ” se sano nauraen.
Tästä yhteistyöstä tulee haastavaa. Ensinnäkin – tää fyssari vaikuttaa todella hyvältä, ja se osaa asiansa, joten haluan kuitenkin jatkaa kuntouttamista sen kanssa. Mutta.. nythän mä jouduin pistää aika ykköset päälle kun tapaan sen.. koska no.. se oli niin hyvännäköinen ja hauska ja .. tota.. Onko sopivaa flirttailla fyssarinsa kanssa? Ei? Joo? Ehkä? Edes vähän? Kavereiden mielestä ehdottomasti, ja niiden mielestä mun pitäisi. Hmm.. onkohan se Tinderissä? Hmm. Pitääpäs tarkistaa.

10 thoughts on “tunarin päiväkirja (+sinkkuelämää) : pillerihumalassa fyssarin vastaanotolla

    • Tinder says: There is no new people around you. Ehkä swajppasin jo sen pois? :(

      Hmm. Nyt kun kelasin asiaa. Miten mä ees kehtaan tavata sen ens kerralla? :D Pitää valmistautua nyt jo.. ”No hätä, tällä kertaa en ottanut särkylääkkeitä, tänään olen ihan normaali. Siis noin -5% vähemmän sekoboltsi ku viimeks..”

      Tykkää

  1. Mun kokemuksella fyssarit on just enemmän kuumia urheilijanuorukaisia ku mitään muuta. Mun vakkari on sellainen tiukka futisliha jota varmaan ujostelisin jos se ei olis mun oman futislihan kaveri :D ja sille onkin kahta ”hauskempi” stripata ja pyllistellä ja aina ku se hieroo selän niin mietin vaan että joo hehhe noiden joukkueesta Pete on viimeksi avannut mun rintsikat eikä mun mies…ja yritän olla hiljaa pirskeissä vaikka toi olis hirveen hauska laini heittää pienessä sievässä.

    Mutta tyhmä polvi. Toivottavasti se alkaa parantua nopeasti.

    Tykkää

    • Mun kokemuksella ne on AINA naisia tai vanhoja pappoja. Aina. Tää on ihan oikeasti eka kerta, kun näin fyssarin joka on tyyliin kolkyt ja mies (ja hyvännäköinen :D)

      Hmm.. mietinpähän vaan, että pitäisköhän mun muuttaa sinne ja alkaa käymään tääl sun fyssarilla? :D

      Kiitos joo, siis toivotaan, että tää alkais paranee. Ei hirvittävästi auta, että pitää olla suht aktiivinen nyt koulussa. Ja maikkojen ilmeet kun mää vaa: Tota, mä en periaatteessa sais.. Maikka: No eihän tää vaikuta selkään yhtäään.. Minä: Ei siis ei selkä, mulla on polvi paskana Maikat: Voi Marianne.. mitä sä nyt oot taas tehnyt…? :P

      Tykkää

  2. HAHAH eikäää, toi potkaisu naamaan! :D Olit varmaan ihan suht huvittava siellä, mut onneks kerroit sille et oot ottanu niitä lääkkeitä :DD Mitenköhän aina silloin harvoin kun tulee hyvännäköinen nuori lääkäri tms., niin on sattunut päälle jotkut ihan kauheat alusvaatteet.. Mä nimittäin teloin vähän jalkaani ja sitten lääkärissä piti tietty ottaa ne housut pois. No, ei siinä vielä itessään mitään, mutta mulla olikin TIETENKIN jotkut ikivanhat kulahtaneet alushousut jalassa (joo kaikki muut oli pesussa, ehkä oli aiheellista pestä useammin pyykkiä :D) ja kun se sitten väänteli mun jalkaa, huomasin että ne alkkarit kaiken lisäksi oli alkaneet jo purkautua ja niissä oli siis ihan oikeasti jo reikä sauman kohdalla :D

    Ja fysioterapeutista tuli vielä mieleen se, että mun Ruotsissa asuvat vanhemmat sukulaiset (jotka on siis suomalaisia kuitenkin) sanoo fyssaria sairasvoimistelijaksi. Fysioterapeuttia voidaan vissiin sanoa Ruotsissa siis myös nimellä ”sjukgymnast”, tai sitten en tiedä mikä hitto ton sanan voisi selittää :DD

    Mut ei mua itsessään tää postaus muuten naurattanut, voi että sitä sun polvea.. Toivottavasti se nyt tulis kuntoon nopeasti, koita nyt olla rasittamatta sitä liikaa!

    Tykkää

    • Vieläkin nolottaa! Joo oon siis edelleenkin pillerihumalassa :P Nää lääkkeet on ihan sairaita. Onneksi kohta kuuri ohitse, vaikka ei ne nyt oo edes ottanut tuota kipua pois kunnolla. Ainoastaan se morfiini (!!!) ottaa kaiken tunnon pois :O

      HAHAHHAHA eihitto :D Toi on just sellainen voi luoja moment! Vois tapahtua mulle kanssa :D HAHHAHA. Mä en kestä. Sori, ei sais nauraa mutku.. onneks muutkin osaavaat, eikä aina vaan minä! Haha joo mä aion (kun ens kerralla pesen pyykkiä) lajitella ne: mummohousut (KÄYTÄ VAAN KOTONA), normialusvaatteet (OKEI KOULUUN/TÖIHIN/LÄÄKÄRILLE) ja sitten bailualushousut (:D)

      Joo kaikki täällä sanovat sjukgymnast, jopa minäkin – nykyään. Ennen sanoin aina fysioterapeut ja kaikki vaa mikä se oikein on. Ainoastaan nää fyssarit tietävät olevansa fysioterapeutteja :D Ja kaikki muut, ketkä eivät ole ruotsalaisia.

      Joo no vielä ei ole mennyt parempaan suuntaan, tai no ehkä mä kävelen hieman paremmin. Yhyy. Mutta kiitos tsempeistä. Olin viikonlopun ihan paikoillani ja silloinpahan se vasta meni huonoksi :/ joten vähän pitää näköjään kuitenkin rasittaa… No tarkoittanee kai sitä, että pakko mennä sinne takas fyssarin kaa juttelee (harmittaa – not :D)

      Tykkää

  3. Päivitysilmoitus: viikon ♥ ihanat: mums-måns, uusia sarjoja ja kesälomaa odotellessa.. | Mary Ihmemaassa

  4. Päivitysilmoitus: prinsessaperse lähtee jussin viettoon! | Mary Ihmemaassa

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s